Kaihi ja kaihileikkaus — oireet, hoito ja jonotusaika Suomessa

Kaihi eli harmaakaihi on Suomen yleisin leikkauksella hoidettava silmäsairaus. Vuosittain tehdään yli 50 000 kaihileikkausta, ja hoitoon jonottaa samanaikaisesti kymmeniä tuhansia suomalaisia. Tässä oppaassa selitämme, mitä kaihi on, miten se etenee ja miten leikkaus käytännössä etenee — sekä missä jonot ovat lyhimmät.

Mitä kaihi on?

Kaihi tarkoittaa silmän sisäisen linssin eli mykiön samentumaa. Terve mykiö on kirkas ja taipuisa — se taittaa valon tarkasti verkkokalvolle ja mahdollistaa selkeän näön. Iän myötä mykiöön kertyy proteiineja, jotka samentavat sen vähitellen ja estävät valon kulun.

Ylivoimaisesti yleisin muoto on vanhuuskaihi (harmaakaihi), jota esiintyy lähes kaikilla yli 70-vuotiailla jossakin asteessa. Kaihi on lähes aina molemminpuolinen, mutta se etenee tyypillisesti epäsymmetrisesti — toinen silmä samenee nopeammin kuin toinen.

Avainluku

Suomessa tehdään vuosittain yli 50 000 kaihileikkausta — se on maan yleisin elektiivinen kirurginen toimenpide.

Kaihi ei ole tarttuva eikä pahanlaatuinen, mutta hoitamattomana se johtaa näön vakavaan heikkenemiseen. Ainoa tehokas hoito on leikkaus — silmätippoja tai lääkitystä, joka pysäyttäisi tai parantaisi kaihin, ei ole olemassa.

Kaihin oireet

Kaihi kehittyy hitaasti vuosien kuluessa. Oireet alkavat usein niin lievinä, ettei niitä aluksi tunnisteta kaihiksi. Tyypillisimmät merkit:

🌫️

Näön sumeneminen tai suttuisuus

☀️

Häikäisyherkkyys kirkaassa valossa

🌙

Vaikeus nähdä hämärässä tai pimeässä

🎨

Värien haalistuminen tai kellertyminen

🔆

Valonsäteet tai -halo valojen ympärillä

📖

Lukemisen ja lähityön vaikeutuminen

Milloin lääkäriin?

Hakeudu silmälääkärille, kun näön heikkeneminen haittaa arkea — esimerkiksi autolla ajamista, lukemista tai kasvontunnistusta. Kaihia ei kannata odottaa "kypsäksi" — nykytekniikalla leikkaus voidaan ja kannattaa tehdä heti, kun kaihi häiritsee elämää.

Syyt ja riskitekijät

Tärkein kaihin riskitekijä on ikääntyminen. Muita kaihin kehittymistä nopeuttavia tekijöitä ovat:

1
Diabetes
Korkea verensokeri kiihdyttää mykiön proteiinien muutoksia ja altistaa varhaiselle kaihille.
2
UV-säteily
Pitkäaikainen altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle lisää riskiä. Aurinkolasit suojaavat.
3
Kortikosteroidilääkitys
Pitkäaikainen kortisoni-lääkitys (tabletit tai silmätipat) voi aiheuttaa niin sanotun takakapselikaihin.
4
Silmävammat
Silmään kohdistunut vamma tai aiempi silmäleikkaus voi laukaista kaihen nopeamman kehittymisen.
5
Perinnöllisyys
Geenitekijät voivat vaikuttavat siihen, missä iässä kaihi kehittyy ja kuinka nopeasti se etenee.

Diagnoosi ja lähete leikkaukseen

Kaihin toteaa silmälääkäri silmämikroskooppitutkimuksessa. Yleislääkäri voi tehdä alustavan arvion mittaamalla näöntarkkuuden ja lähettää tarvittaessa silmälääkärille.

Julkisen puolen leikkauskriteerit

Käypä hoito -suosituksen mukaan julkisessa terveydenhuollossa kaihileikkaus on aiheellinen, kun:

Leikkauksen kriteerit (Käypä hoito)

Paremman silmän näöntarkkuus parhaalla lasikorjauksella on 0,5 tai heikompi, tai huonomman silmän näöntarkkuus on 0,3 tai heikompi — vaikka toinen silmä näkisi paremmin. Näistä rajoista voidaan poiketa, jos kaihi estää muun silmäsairauden seurannan tai näkövaatimukset (esim. ammattiajolupa) edellyttävät parempaa näkökykyä.

Yksityisellä sektorilla leikkauksen voi tehdä aiemmin — jo silloin, kun kaihi häiritsee elämää, vaikka näöntarkkuus ei vielä täyttäisi julkisen puolen kriteereitä.

Kaihileikkauksen kulku

Leikkauksen kesto
15–30
minuuttia / silmä
Sairaalassa yhteensä
1–2
tuntia
Puudutus
Tipat
paikallispuudutus
Sairausloma
1–2
viikkoa

Kaihileikkaus on päiväkirurginen toimenpide — sairaalaan tullaan aamulla ja kotiin pääsee saman päivän aikana. Leikkaus tehdään paikallispuudutuksessa silmätippojen avulla, eikä se satu.

1
Esivalmistelut
Silmään tiputetaan puudutus- ja laajennustipat. Silmän ympäristö puhdistetaan. Potilas asetetaan makuuasentoon leikkauspöydälle.
2
Viilto sarveiskalvoon
Kirurgi tekee pienet, itsestään sulkeutuvat viillot sarveiskalvon reunalle. Nämä viillot tiivistyvät itsestään, eikä tyypillisesti ompeleita tarvita.
3
Fakoemulsifikaatio
Samentunut linssi pilkotaan ultraäänilaitteella (fakoemulsifikaattori) pieniksi paloiksi ja imetään pois silmästä. Kapselipussi jätetään paikoilleen.
4
Tekomykiön asennus
Kirkas tekomykiö (keinolinssi) taitetaan kokoon, viedään kapselipussin sisään ja aukaistaan paikoilleen. Linssi asettuu pysyvästi silmään.
5
Herääminen ja kotiutus
Leikatun silmän eteen asetetaan tyypillisesti läpinäkyvä suojakilpi. Lyhyen seurannan jälkeen potilas pääsee kotiin — näkö alkaa kirkastua jo samana päivänä.
Laseravusteinen kaihileikkaus

Femtosekunti-laserilla voidaan avustaa sarveiskalvon avaamista, kapseliavausta ja linssin pilkkomista. Tekniikka voi parantaa tarkkuutta ja soveltuu erityisesti erikoislinsseihin. Saatavilla lähinnä yksityisellä sektorilla.

Tekomykiön valinta

Oikean tekomykiön valinta on yksi leikkauksen tärkeimmistä vaiheista. Linssityyppi vaikuttaa suuresti siihen, tarvitsetko silmälaseja leikkauksen jälkeen.

Yksitehoinen linssi

Julkisessa terveydenhuollossa käytetään lähes aina yksitehoista linssiä, jolla korjataan yleensä kaukonäkö.Lähityöhön (lukeminen, käsityöt) tarvitaan yleensä lukulasit leikkauksen jälkeen. Myös mikäli silmässä on merkittävämmin hajataitteisuutta, tarvitaan myös silmälasit kauas. Yksitehoinen linssi on vakiintunut ja luotettava valinta.

Toorinen linssi

Toorisella linssillä voidaan samalla korjata hajataitteisuus. Soveltuu henkilöille, joilla on merkittävä hajataitto. Saatavilla sekä julkisella (erityistapaukset) että yksityisellä sektorilla.

Moniteholinssi

Moniteholinssillä voidaan korjata sekä kauko- että lähietäisyys, mikä voi vähentää tai poistaa silmälasitarpeen kokonaan. Vaatii tarkemmat esimittaukset ja sopii parhaiten henkilöille, joiden silmät ovat muuten terveet. Soveltuvuus selviää etukäteen tehdyssä esitutkimuksessa. Saatavilla yksityisellä sektorilla.

Toipuminen kaihileikkauksen jälkeen

Toipuminen on yleensä nopeaa. Näkö alkaa kirkastua jo leikkauspäivänä tai seuraavana päivänä, ja useimmat potilaat huomaavat merkittävän parannuksen ensimmäisten vuorokausien aikana. Merkittävää potilaskohtaista vaihtelua voi esiintyä.

Ensimmäiset päivät

Silmä voi olla ärtynyt, punoittava tai valonarka muutaman päivän ajan. Tämä on normaalia. Käytä lääkärin määräämiä silmätippoja (antibiootit + kortikosteroidit) ohjeiden mukaisesti 2–4 viikkoa.

Mitä välttää?

Muista nämä rajoitukset

Vältä kahden ensimmäisen viikon ajan: uimista ja saunomista, silmien hieromista, raskasta fyysistä rasitusta, pölyisiä ja savuisia tiloja sekä silmien kosmetiikkaa. Älä aja autoa ennen kuin lääkäri on tarkastanut näön.

Jälkikaihi

Vuosien kuluttua leikkauksesta kapselipussi, johon keinolinssi on asetettu, voi samentua — tätä kutsutaan jälkikaihiksi. Se hoidetaan nopeasti ja kivuttomasti laserilla (YAG-kapsulotomia) vastaanottokäynnillä ilman leikkausta.

Jonotusajat Suomessa 2026

Kaihileikkauksen hoitotakuu on 6 kuukautta (180 vuorokautta) siitä, kun hoidon tarve on todettu. Käytännössä jonotusajat vaihtelevat suuresti alueittain.

Hoitotakuu
180
vrk (6 kk)
Lyhin jono
~2 kk
parhailla alueilla
Pisin jono
~9 kk
ruuhkaisimmilla alueilla

Jos hoitotakuu uhkaa ylittyä, sinulla on oikeus hakeutua hoitoon toiselle hyvinvointialueelle tai mahdollisesti hakea palveluseteli yksityiseen kaihileikkaukseen. Palvelusetelin arvo on tyypillisesti noin 760 €, jolloin omavastuuksi jää noin 200–900 € linssivalinnasta riippuen.

Tarkista oman alueesi jonotusaika

Vertaa kaikkien 16 hyvinvointialueen jonotusaikoja ajantasaisella kartalla ja taulukolla — data suoraan THL:ltä.

Katso jonotusajat →

Yksityinen vai julkinen kaihileikkaus?

Molemmissa on omat etunsa. Tärkeimmät erot:

Julkinen — edullinen, mutta jonotusaika
Päiväkirurginen maksu on sairaalakohtainen (tyypillisesti n. 250€). Linssi on lähes aina yksitehoinen. Jonotusaika voi olla useita kuukausia, ja ajan valintaan on rajattu mahdollisuus.
Yksityinen — nopea, laajempi linssivalikoima
Leikkaukseen pääsee yleensä 1-2 viikossa. Voidaan valita moniteholinssi tai toorinen linssi. Hinta per silmä alkaen noin 1 500–1 700 €. Palvelusetelillä omavastuu pienenee merkittävästi.
Palveluseteli — paras vaihtoehto pitkässä jonossa
Jos hoitotakuu (180 vrk) uhkaa ylittyä, hyvinvointialue voi myöntää palvelusetelin.

Usein kysytyt kysymykset

Sattuuko kaihileikkaus?

Leikkaus tehdään paikallispuudutuksessa silmätippojen avulla, joten silmä on tunnoton eikä leikkaus satu. Monet potilaat kertovat epämiellyttävimmäksi kokemukseksi kirkkaan mikroskooppivalon sekä leikkausliinan tarrapinnan poistamisen. Tarvittaessa voidaan antaa rauhoittava esilääkitys.

Voiko kaihi tulla takaisin leikkauksen jälkeen?

Ei. Tekomykiö ei voi samentua, joten kaihi ei tule uudestaan. Sen sijaan kapselipussi, johon linssi on asetettu, voi vuosien kuluessa samentua (jälkikaihi). Tämä hoidetaan nopealla laserilla vastaanottokäynnillä.

Tarvitseeko kaihileikkauksen jälkeen silmälaseja?

Julkisen puolen yksitehoisella linssillä kaukonäkö korjaantuu yleensä hyvin, mikäli merkittävää hajataitteisuutta ei ole, mutta lukulasit tarvitaan lähityöhön. Mikäli silmässä on merkittävämmin hajataitteisuutta, tarvitaan myös silmälasit kauas. Yksityisellä voidaan valita moniteholinssi, jolla silmälasitarve voi vähentyä merkittävästi tai poistua kokonaan.

Voinko leikata molemmat silmät samana päivänä?

Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla molemmat silmät voidaan monesti leikata samana päivänä, mikä vähentää poissaolojen tarvetta. Tässä on vaihtelua eri sairaaloiden välillä julkisella puolella.

Miten haen palvelusetelin kaihileikkaukseen?

Palveluseteli haetaan omalta hyvinvointialueelta. Käytännössä sinulla on oikeus kysyä palveluseteliä, jos hoitotakuu (180 vrk) uhkaa ylittyä. Ota yhteyttä oman alueesi potilasohjaukseen ja kysy palveluseteliä — sitä ei aina tarjota automaattisesti.

Kuinka pian kaihileikkauksen jälkeen voi ajaa autoa?

Autoilu on kielletty välittömästi leikkauksen jälkeen. Useimmiten ajokuntoa voidaan arvioida jo 1–2 päivän kuluttua leikkauksesta jälkitarkastuksessa. Lääkärin lupa tarvitaan ennen ajamista.

⚠️ Tärkeä huomio

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä korvaa lääkärin neuvoja. Oma jonotusaikasi ja hoitosi suunnitelma vaihtelevat yksilöllisesti — tarkista tilannesi oman hyvinvointialueesi potilaspalvelusta tai OmaKannasta.